Hieman kärkkäämmin esitetystä otsikosta huolimatta kaikissa eläinkaupoissa ei ole ongelmia. Osa hoitaa asiansa kunnolla. Mutta valitettavasti osa ei.

Moni lintuharrastaja on kuullut usein kommentin siitä, ettei varsinkaan isoja papukaijoja saisi löytyä eläinkauppojen ”hyllyltä” myynnistä, vaan nämä tulisi tilata  suoraan kasvattajalta. Valitettavasti tieto ei tavoita kaikkia, ja jatkuvasti vastaan tulee ihmisiä, jotka ovat ostaneet ison papukaijan jostain surullisen kuuluisasta paikasta; suoraan hyllyltä.

Taustalla on yksinkertaisesti se seikka, ettei eläinkaupoilla ole mahdollisuutta tarjota varsinkaan isoille papukaijolle riittävän hyviä oloja niin pitkäksi aikaa, että niille voitaisiin etsiä rauhassa hyvä koti. Ajattelin avata tässä tämän ongelman taustoja hieman enemmän.

Haluan myös painottaa, että alla esitetyt ongelmat ovat todellisia ongelmia, joita tulee vastaan säännöllisesti tiettyjen eläinkauppojen kohdalla.

Lintujen taustat hämärän peitossa

Ensimmäinen ongelma ei oikeastaan koske pelkästään isojen papukaijojen myyntiä ”kaupan hyllyltä”, vaan yleisestikin kaupallista lintujen maahantuontia: liian usein linnun todellinen tausta on hämärän peitossa. Lintu saattaa tulla Suomeen välikäden kautta, mutta sen historiaa ei tiedetä tätä kauemmaksi. Tämä ongelma olisi tietenkin mahdollista korjata.

Salakuljetetun ja luonnosta pyydetyn linnun ostaminen on olemassa oleva riski, mutta ei välttämättä suurin. Pahin riski on huonoissa oloissa kasvatetun linnun ostaminen. Kauppiaan pitäisi olla selvillä siitä, millaisista oloista hänen myymänsä linnut tulevat (tietenkin joku kauppias voi helposti myös valehdella, että asiat ovat kunnossa.. osa kauppiaista saattaa itsekin olla omistanut papukaijoja, ja olla todella vakuuttavia).

Kissojen ja koirien pentutehtailusta on puhuttu Suomessa paljon. Varsinkin monissa Itä-Euroopan maissa on vastaavia papukaijatehtaita, joissa pari on pienessä virikkeettömässä (ja usein likaisessa) häkissä ja sen ainoa tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon poikasia myyntiin. Monesti näiden reittien kautta on myös vaikeaa saada emojen ruokkimia lintuja, sillä poikanen otetaan emoilta mahdollisimman aikaisin pois, jotta ne pesisivät uudelleen.

Kuvan siniotsa-amatsonit on pyydetty luonnosta lemmikkikauppaa varten. ”Papukaijatehtaissa” kasvaneet poikaset eivät nekään kovin paljon paremmista oloista ole lähtöisin. Kuvassa olevat linnut on onneksi onnistuttu vapauttamaan takaisin luontoon. (c) World Parrot Trust

Esimerkiksi eräs kaverini osti harmaapapukaijansa jossain määrin jopa luotettavan oloisesta paikasta. Linnun piti tulla saksalaiselta kasvattajalta, mutta papereita ei  tullut mukaan, eikä niitä koskaan saanut. Myöhemmin hän kuuli eräältä henkilöltä, joka oli mukana matkalla, kun lintu ostettiin, että se tuli Itä-Eurooppalaiselta lintutorilta. Toinen samalla matkalla ostettu jako kuoli hyvin nuorena. Tämä kyseinen lintu vaikuttaisi olevan nykyisin kunnossa, mutta toinen samalla tuotu jako kuoli hyvin nuorena.

Taustojen suhteen ongelman luovat myös ”lintutukut”. Nämä ostavat lintuja eri paikoista, kokoavat ne yhteen paikkaan ja myyvät niitä eteenpäin. Onko edes eettistä myydä tällaisia eläimiä tukkutuotteina? Jos myyjällä on ”toimitusaika” käytännössä suurimmalle osalle linnuista, tulevat ne todennäköisesti tällaisen paikan kautta.

Yleinen ilmiö on myös tarjota eläinkauppoihin erityisen halvalla lintuja, jotka eivät muuten mene kaupaksi. Valitettavasti Suomessakin on tullut vastaan tilanteita, joissa tällaisia lintuja myydään eläinkaupassa täyteen hintaan (neitokakadujen kohdalla jopa kasvatuslinnuiksi). Joskus lintuja harvoin myyvä opportunistinen kauppias saattaa ostaa tällaisen halvan linnun pikavoiton toivossa myyntiin.

Linnut viettävät pitkät ajat riittämättömissä oloissa

Hyvin harvalla eläinkaupalla on mahdollisuus tarjota isolle papukaijalle muutaman kuukauden oleskelua varten riittävän hyviä oloja. Itse en ole kuullut Suomessa yhdestäkään tällaisesta tapauksesta. Parhaimmillaan häkki täyttää yleisesti käytetyt suositukset (entiset MMM:n suositukset), mutta lintu on siinä yksin, virikkeitä ei ole riittävästi, eikä lintu pääse koskaan ulos tästä häkistä. Lisäksi häkki voi olla rauhattomassa paikassa, jossa ostajat käyvät sörkkimässä lintuhäkkiä.

Oikeastaan pelottava asia on se, että monissa eläinkaupoissa ei ole riittävästi tilaa pienillekään papukaijoille, mutta silti ne saattavat olla siellä odottamassa ostajan löytymistä melko pitkään. Jos lintu vaikuttaa hieman ”rääpäleeltä”, voi ostajan löytyminen olla erittäin vaikeaa ja kestää pitkään.

Ongelmallisen paradoksin luo myös se, että jos lintua ei yritetä aktiiviseti myydä kenelle tahansa, joutuu se odottamaan hyvää kotia pahimmillaan useita kuukausia (näitä tapauksia tulee säännöllisesti vastaan, vaikka myyjän kriteeritkään eivät olisi riittävän korkeat). Toisaalta jos lintuja yritetään myydä liian aktiivisesti, niitä päätyy säännöllisesti ihmisille, joilla ei ole osaamista ja/tai kiinnostusta tarjota linnulle hyviä oloja.

Lintu myydään kenelle tahansa

Omistan itse kultaposkiamatsonin, joka oli onnistuttu myymään alunperin henkilölle, joka osti sen heräteostoksena. Hänellä ei ollut osaamista lintujen pitämisestä, eikä myöskään käsitystä siitä, mitä ison papukaijan kanssa elämä olisi; tosin eläinkauppiaskaan ei tätä osannut tai halunnut kertoa. Lintu ei elänyt kovin hyvissä oloissa ensimmäisiä vuosiaan.

Joillekin kauppiaille tulee kova kiusaus oikoa mutkia: isosta papukaijasta kun saa paljon rahaa. Ja niissä saattaa myös olla suhteellisen paljon rahaa kiinni. Tämän takia katsotaan silmien läpi ostajan osaamattomuutta, tai yritetään vakuuttaa  ostaja siitä, miten helppoa kaikki on ja miten hyvin asia varmasti sujuvat. Vastaan on tullut myös monia tapauksia, isojen ja pienien lintujen kohdalla, jossa myyjä yrittää aktiivisesti painostaa ostajaa tekemään päätöksen heti, vaikka tämä haluaisi vielä hetken miettiä asiaa.

Paradoksi tosiaankin on, että jos lintua ei yritetä myydä aktiivisesti tai kauppias on tarkka ostajan suhteen, voi sen myyminen kestää liian kauan. Tästäkin voimme päätellä, etteivät tällaiset eläimet kuulu eläinkaupan hyllylle.

Myyjällä ei itsellään ole osaamista linnuista

Eräs avoparikaijan ostaja sai melko säännöllisesti papukaijoja myyvältä eläinkauppiaalta ohjeen ruokkia tälle pääasiassa pellettejä. Avoparikaija tosin on erityisen herkkä huonolle ruokavaliolle, eikä pelletit käytännössä sen ruokavalioon kuulu. Kyseisellä linnulla oli myös merkkejä siitä, että huono ruokavalio oli jo aiheuttanut fyysisiä vaurioita.

Liian moni eläinkauppias ei yksinkertaisesti ymmärrä tarpeeksi isoista papukaijoista (tai edes pienemmistä linnuista), jotta pystyisi pitämään niistä huolta, tai neuvomaan ostajaa. Edes se ei takaa mitään, että kauppias olisi myynyt näitä usean vuosikymmenen ajan. Monilla tietotaito on kokonaan päivittämättä tämän vuosituhannen puolelle.

Valitettavasti joillain eläinkauppiailla on ammattiylpeys noussut niin kovaksi, etteivät he suostu kuuntelemaan neuvoja, vaikka joku kokenut harrastaja kävisi ystävällisesti kertomassa, miten myynnissä olevista linnuista voisi pitää paremmin huolen.

Kärsivällisyyttä lemmikkilinnun hankintaan

Vaikka ”lintukärpäsen” puraistua olisikin kova kiire saada oma lintu, kannattaa pää pitää kylmänä, eikä ostaa sitä ensimmäiseltä vastaantulevalta myyjältä välittämättä sen hyvinvointia. Hyvän myyjän löytäminen voi kestää pitkään: kuukausia tai yli vuodenkin (tänä aikana voi löytää myös jonkin hyvän uutta kotia etsivän linnun). Mutta se on ehdottomasti odottelun arvoista!

Jos ostat linnun kasvattajalta, kannattaa pyrkiä arvioimaan tämän  toimintaa kriittisesti (kasvattajalla ei ole mitään tekosyytä pitää lintujaan pienissä häkeissä tai muuten huonoissa oloissa, vaikka lintuja olisi paljont). Linnun hakeminen jostain muusta EU-maasta, jos sitä ei Suomessa kasvateta, on yleensä vaivan arvoista. Ruotsi ja Saksa ovat yleisiä maita, joista lintua lähdetään hakemaan. Kasvattajalta ostaminen olisikin lähtökohtaisesti paras vaihtoehto.

Jos taas päädyt ostamaan papukaijan eläinkaupasta, oli se pieni tai iso, pidä huoli, että ostat sen hyvästä eläinkaupasta. Kaupassa myynnissä olevilla pienillä linnuilla (käytännössä pienemmät parvilinnut) pitää olla paljon tilaa (lentohäkki), seuraa, virikkeitä, riittävän rauhallinen paikka ja ruokavalion pitää olla kunnossa. Jos taas ostat ison papukaijan, osta se vain liikkeestä, joka tilaa linnun sinulle tuntemaltaan kasvattajalta, ei lintutukun kautta.

Tämä on paras ratkaisu eettisen lintuharrastuksen tukemiseksi, mutta näin saat itsekin suurimmalla todennäköisyydellä terveen linnun.

Muista myös Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n kampanja ”Tiedätkö lintusi alkuperän”:

http://kaijuli.fi/linnun-alkupera/
https://www.facebook.com/linnun.alkupera