Puhuva papukaija lemmikiksi?

Teksti:

Puhuva papukaija lemmikiksi?

Teksti:

Sanoessani omistavani papukaijoja tai lemmikkilintuja ensimmäinen kysymys on usein “Puhuukse?”; kuten suurimmalla osalla muitakin papukaijan omistajia. Vaikka jotkin lajit oppivatkin puhumaan, on tämä niidenkin kohdalla silti pieni osa arjesta lemmikkilinnun kanssa.

Jos kysyt aktiiviselta lemmikkilintuharrastajalta, mistä voisit saada puhuvan papukaijan, vastauksena on luultavasti jotain tyyliin “Osta pehmolelu ja sanelukone”. Ja syystä: lemmikin hankkiminen yhden ominaisuuden perusteella on väärin ja liian suurella todennäköisyydellä johtaa linnun päätymiseen kiertoon.

Mutta harrastajat eivät ole kaikkialla. Jos haet hakukoneesta hakusanalla “puhuva papukaija”, luultavasti löydät useita keskusteluketjuja eri foorumeilta (kuten jopa MuroBBS:stä) joissa kysellään puhuvista papukaijoista, sekä tietenkin uutisia hauskoista puhuvista papukaijoista.

Jos siis harkitset papukaijaa lemmikiksesi siksi, että haluat puhuvan lemmikin, ja olet sattunut löytämään tälle sivustolle, kannattaa lukea eteenpäin. Et ehkä odottanut tällaista artikkelia, mutta sen lukemalla säästät mahdollisesti paljon harmaita hiuksia itseltäsi.

Joskus papukaija puhuu, ei vain matki

Yksi papukaijojen puhumiseen liittyvä käsitys on se, että ne vain matkisivat kuulemiaan ääniä. Osittain ne tekeävät myös sitä (syytä tälle ei osata sanoa); oma amatsonini matkii taitavasti esimerkiksi parvekkeen oven narinaa sekä digitaalisen munakellon piipitystä.

Papukaijat voivat kuitenkin ymmärtää käsitteitä. Olet ehkä saattanut nähdä videon harmaapapukaija (jako) Alexista, joka laskee tarjottimella olevien tietyn väristen esineiden määrän. Alex onkin osoittanut, että papukaijojen kognitiiviset kyvyt ovat huomattavasti kehittyneempiä, kuin aikaisemmin on oletettu. Alex on jopa osannut yhdistää tuntemansa sanat “maissi” ja “kivi” ja alkanut kutsumaan kuivamaissia itsenäisesti kivimaissiksi.

Ajan kanssa Alex on oppinut mm. muotoja ja värejä, katogrian konseptin (asettaa esineen eri kategoriaan sen ominaisuuden pohjalta), saman/eroavaisuuden ja poissaolon käsitteen sekä luvut kuuteen asti. [1]

Mutta tämäkään ei ole aivan niin yksinkertaista käytännössä. Alexia on opettanut psykologian professori Irene Pepperberg sekä monet hänen oppilaansa ja muut tukimuksessa mukana olevat henkilöt. Ei kannatakaan olettaa, että oma lintusi oppisi asiat yhtä hyvin, kuin Alex ja tutkimuksessa mukana olleet muut linnut, vaikka kyseessä olisikin harmaapapukaija.

Ei pelkästään hauskaa ja leikkiä

Puhuva papukaija voi kuulostaa hauskalta asialta; ehkä ajattelet, että se sanoo jotain hauskaa sopivassa tilanteessa, kuten vitsin papukaija, joka huusi kirkossa lentävistä enkeleistä saarnaavan papin päälle “Ampukaa, ampukaa, kyllä ne sieltä alas tulevat!” Todellisuudessa kyse on yleensä arpapelistä. Ammattilaiset ovat kyllä opettaneet papukaijoille paljon puheeseenkin liittyviä temppuja, mutta Suomessa tällaisia tapauksia ei ole tullut vastaan itselläni.

Monet papukaijat oppivat herkästi sanoja, joita ihmiset käyttävät painokkaasti. Kiroileva papukaija ei olekaan ennenkuulumaton asia, sillä tällaiset sanat on helppo oppia ihmisiltä. Ja vaikka tämä ei sinua häiritsisi (tai olisi mielestäsi jopa hauska asia), voi kiroilevalle papukaijalle olla vaikea löytää hyvää kotia, jos joudut siitä luopumaan.

Aina joskus kuulee hauskoja tarinoita, miten jonkin omistajan papukaija sattui sanomaan jotain hauskaa osuvassa tilanteessa, mutta nämä ovat suhteellisen harvinaisia tarinoita. Papukaijojen hoitoon perehtymättömät tuoreet omistajat useammin kysyvät asioita, kuten “Miten saan papukaijani lopettamaan jatkuvan huutamisen?” tai “Miksi papukaijani puree minua, kun yritän ottaa sitä kädelleni?” Jos olet hankkinut papukaijan vain sen oletetun puhekyvyn takia (ja tällöin et luultavasti perehtynyt asioihin riittävästi), vastaan tulee todennäköisesti erilaisia ongelmia.

”Todellisuudessa jopa puhuvan papukaijan omistajan arkeen kuuluu paljon muutakin.”

Todellisuudessa jopa puhuvan papukaijan omistajan arkeen kuuluu paljon muutakin. Sosiaalisena eläimenä se tarvitsee paljon seuraa, sen pitää päästä häkistä ulkoilemaan useammaksi tunniksi päivittäin, se vaatii laadukkaan ruokavalion (usein päivittäin tuoreruokaa), häkkiä joutuu siivoamaan säännöllisesti, leluja joutuu ostamaan tai tekemään sekä vaihtamaan usein jne. Esimerkiksi virikkeiden puute johtaa herkästi käyttäytymisongelmiin, kuten huutamiseen tai höyhenten nyppimiseen. Ja joka tapauksessa papukaijat pitävät ajoittain jopa kovaa meteliä: kovin kakadulta mitattu huuto menee jo ihmisen kipurajan ylitse!

Käytännössä papukaijat tarvitsevat myös paljon enemmän tilaa, kuin elokuvissa pienessä pyöreässä häkissä kököttävät linnut. Maa- ja metsätalousministeriön häkkikokosuositusten mukaan neitokakadukin tarvitsee 0,75m2 häkin. Itselläni on kahdella kultaposkiamatsonilla kahden neliömetrin häkki. Ja häkin lisäksi ne tarvitsevat leikki- / kiipeilytilaa häkin ulkopuolellakin.

Puhuva papukaija tarvitsee myös tilaa

Papukaija vaatii lemmikkinä eläessään hoitoa, paljon huomiota (joko ihmisiltä tai lajitovereilta) ja riittävät tilat. Muuten tuloksena on herkästi huonosti voiva eläin. Kuvassa olohuoneeni kaksi kahden neliömetrin lintuhäkkiä.

Puhuva papukaija ei välttämättä puhukaan

Osittain puhumiseen vaikuttaa linnun laji: osa lajeista oppii puhumaan helpommin kuin toiset. Jotkin lajit vaikuttavat muodostavan sanoja selkeämmin kuin toiset. Tästä huolimatta kaikki yksilöt eivät opi puhumaan, vaikka laji olisikin potentiaalisten puhujien joukossa!

Mitä tapahtuu, jos uuden omistajan papukaija ei opikaan puhumaan, kun tämä oli tärkein (tai lähes ainoa) syy hankkia lintu lemmikiksi? Sen lisäksi, että omistaja menettää rahaa linnun ja tarvikkeiden kohdalla, tärkeämpi seikka on se, että linnulle aiheutetaan tarpeetonta stressiä. Muutto on kuitenkin stressaava kokemus papukaijalle ja parempi sille on päästä suoraan pysyvään kotiin.

Toinen yleinen vaihtoehto on se, että lintu päätyy kyllästymisen takia viettämään pitkiä aikoja häkissään huoneen nurkassa, ja käytännössä tämän seurauksena ei voi edes voida hyvin. Se ehkä saa ruokaa ja häkki siivotaan joskus, muttei pääse riittävän usein ulos, ei saa seuraa eikä virikkeitä.

Lemmikki sen tarjoaman kokonaisuuden takia

Jos papukaijan hankkii sen kokonaisuuden takia, jonka se lemmikkinä voi tarjota, ei puhumisen poisjääminen haittaa, sillä tämä kyky on loppupelissä vain pieni osa sitä, mitä papukaija lemmikkinä voi olla. Omista neitokakaduistani koiras osasi jossain vaiheessa sanoa “hyvää yötä” ja “terve”, mutta nykyään parvessa ei sitäkään. Kultaposkiamatsoneistani kumpikaan ei puhu. Eikä niiden tarvitsekaan, sillä papukaija on itselleni sopiva lemmikki monista muista syistä.

Jos papukaijan hankkii vain yhden ominaisuuden, kuten puhekyvyn, takia, voi arki linnun kanssa iskeä kovaa. Papukaija huutaa, sotkee, voi purra sekä ilman asianmukaista hoitoa ja virikkeellistämistä kehittää monia käyttäytymisongelmia. Jos olet valmistautunut tähän ja tiedät haluavasi linnun lemmikiksi, ei tämä ole luultavasti ongelma, sillä tiedät mihin olet ryhtymässä.

”Jos papukaijan hankkii vain yhden ominaisuuden, kuten puhekyvyn, takia, voi arki linnun kanssa iskeä kovaa.”

Tietenkään puhekyky ei ole ainoa ominaisuus, johon ihmiset ovat kiinnittäneet huomiota, mutta yksi yleisimmistä. Kakaduja pidetään usein halailtavina suloisina höyhenpalloina, mutta toisaalta (erityisesti Yhdysvalloista, kannattaa lukea lisää osoitteesta www.mytoos.com) löytyy aivan liikaa käsinruokittuja isoja kakaduja, jotka nyppivät itseään tai kärsivät eroahdistuksesta ja huutavat omistajan perään. Ja arat ovat näyttäviä ja värikkäitä lemmikkejä, jonka takia löytyy aivan liikaa aroja kärsimässä pienissä häkeissä. Maa- ja metsätalousministeriön häkkikokosuostitus isolle aralle on kolme neliömetriä. Tällaisen häkin löytäminen ei ole helppoa, vaan sen joutuu yleensä tekemään itse.

Myös eri lajien luonteissa on eroja. Jos miettii liikaa puhekykyä ominaisuutena (vaikka haluaisi muutenkin papukaijan lemmikiksi), ei välttämättä päädy itselleen parhaaseen lajiin. Esimerkiksi keltahuppuamatsonia pidetään hyvänä puhujana, mutta toisaalta kyseessä on myös haastava amatsonilaji, joka voi hormoneiden takia käyttäytyä aggressiivisesti ja vaatii tarkkuutta omistajalta.

Media luo usein ennakkokäsityksen puhuvasta papukaijasta hauskana asiana ja antaa kuvan, että kaikki papukaijat oppivat puhumaan. Näin ihmisillä ensimmäinen mieleen tuleva lemmikkilintuun liittyvä käsitys on “puhuva papukaija”. Tämä yhdistettynä muihin harhakuviin luo herkästi romantisoidun kuvan papukaijasta istumassa omistajan olkapäällä puhumassa hauskoja asioita. Arki kuitenkin on jotain aivan muuta. Jos siis harkitset papukaijaa lemmikiksi, perehdy siihen pintaa syvemmältä.

Lue lisää:

  • Jos todella haluat papukaijaa lemmikiksesi, kannattaa aloittaa esimerkiksi lukemalla tämä löytyvä kokonaisuus: ”Papukaija lemmikiksi?”.

Lähteet:

  1. Irene Pepperberg: Grey Parrot Cognition and Communication; Manual of Parrot Behavior, Blackwell Publishing, 2006

Kirjoittaja:

Jarmo on Papukaija.fi-sivuston perustaja ja ylläpitäjä. Hän on Nurmijärvellä asuva lintuharrastaja, joka yrittää parhaansa mukaan auttaa suomalaisia lintuharrastajia jakamalla tietoa. Jarmo toimii tällä hetkellä myös Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry:n puheenjohtajana ja Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n hallituksessa.

2 vastausta artikkeliin “Puhuva papukaija lemmikiksi?”

  1. tiina_ja_jookku@outlook.com' Joona sanoo:

    Hei,

    miten äänekkäitä pienet papukaijat ovat? Harkitsemme linnun ostoa, mutta ainakin isot lajit on niin äänekkäitä, että ei voi ajatella luhtitaloon. Esimerkiksi neitokakadu, soveltuuko kerrostaloon, oppiiko temppuja tai onko mahdollista, että oppii puhumaan?

    • Jarmo Tuutti sanoo:

      Moikka,

      Neitokakaduja pidetään aika usein kerrostaloissa, enkä muista isompia ongelmia asian aiheuttaneen (itselläni ei ainakaan naapureiden osalta ongelmia ollut). Puhumaan harvemmin oppivat, mutta temppuja voivat oppia siinä missä muutkin: https://youtu.be/IbiPl1e8t9Y

      Neitokakadujen kohdalla, kuten muidenkin, on hyvä kuitenkin huomioida, että lajitoverin seura on myös hyvin tärkeä asia. 🙂

      – Jarmo

Vastaa

Roskapostin esto *