Eläinten kouluttaminen tai käyttäytymisen ymmärtäminen ei ole rakettitiedettä, vaikka joskus siihen liittyvät keskustelut tältä vaikuttaisivatkin. Todellisuudessa tähän liittyvät asiat pohjautuvat yksinkertaisiin periaatteisiin, joita soveltamalla käytäntöön voidaan muokata eläimen käyttäytymistä sen hyvinvointi huomioiden. Ymmärtämällä perusteet papukaijan käyttäytymisestä ja koulutuksesta voit välttää ongelmatilanteita ja tarvittaessa ratkoa niitä huomioiden lintusi hyvinvoinnin.
Aihepiirin perusteet eivät kuitenkaan mahdu yhteen lukuun. Ennen papukaijan hankkimista kannattaakin lukea ainakin yksi laadukas kirja aiheesta. Suositteluja kirjoista löytyy oppaan lopun liitteestä. Tämä luku kuitenkin esittelee eettisen papukaijojen kohtelun tärkeimmät periaatteet.
Eettisen eläinten käsittelyn ja kouluttamisen tärkein periaate voidaan muotoilla seuraavasti:
On olemassa useita tärkeitä syitä soveltaa tätä periaatetta eläinten kanssa toimittaessa ja niitä koulutettaessa. Tässä muutama tärkein:
Näiden periaatteiden pohjalta voit huomata, ettei tehokkuus ole ainoa kriteeri, kun valitaan menetelmiä esimerkiksi käyttäytymisongelman ratkaisemiseen. Ratkaisuun käytettävän menetelmän täytyy olla riittävän tehokas, mutta sen valinnassa tulee tarkastella myös eettisiä näkökulmia.
Papukaijaa ei tule pakottaa kädelle, vaan opettaa astumaan siihen vapaaehtoisesti. Kuvassa Suomessakin neljästi seminaarin vetänyt eläintenkouluttaja Barbara Heidenreich tekee tuttavuutta sinikelta-aran kanssa.
Lemmikkilintuharrastuksessa on vuosikymmenet kiertänyt harrastajalta toiselle erilaisia ohjeita ja nyrkkisääntöjä liittyen kouluttamiseen. Vaikka osaan näistä pohjautuu jonkinlainen oletus eläimen oppimisesta, ne tarkastelevat vaikutuksia yleensä vain lyhyellä aikavälillä eivätkä huomioi eläimen hyvinvointia.
Vaikka monet näistä ”uusista” periaatteista ovat rantautuneet Suomeen lemmikkilintuharrastajien keskuuteen vasta viime vuosina, ei tämä tarkoita, että kyseessä olisi uusi trendi, joka menee nopeasti ohi. Esitellyt periaatteet ovat olleet johtavilla ammattieläintenkouluttajilla käytössä jo vuosikymmeniä. Ne pohjautuvat edellisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla havaittuihin periaatteisiin, jotka on testattu sekä tieteellisesti että käytännössä lukemattomia kertoja.
Seuraavassa muutama yleinen harrastajalta toiselle kiertänyt myytti, joiden nykyisin pystymme sanomaan olevan jossain mielessä vääriä tai ongelmallisia.
Ihmisellä vaikuttaa olevan tarve nähdä tuttuja hierarkioita oman yhteiskuntansa ulkopuolellakin. Papukaijojen käyttäytymistä on virheellisesti selitetty sillä, että ne yrittäisivät kotonamme päästä parven johtavaan asemaan; ovathan ne parvieläimiä. Todellisuudessa luonnossa elävillä papukaijoilla ei ole havaittu parvihierarkioita 1. Näin ollen tämä ei riitä selittämään papukaijojen käyttäytymistä kotonammekaan.
Yleensä valtataisteluksi tulkittavat tilanteet johtuvat papukaijan pelon aiheuttamasta aggressiivisuudesta tai oppimiseen liittyvästä ongelmasta. Voi olla, että omistaja tulkitsee käyttäytymisen ”jääräpäiseksi”, vaikka papukaija ei edes tiedä, mitä sen pitäisi tehdä tai ei koe asiaa tekemisen arvoisena. Molemmat ovat tilanteita, joihin voidaan puuttua ilman voimankäyttöä.
Ei tarvitse pelätä, että papukaija alkaisi ”pomottaa” ihmistä, koska on tätä korkeammalla. Luonnossa yksilöiden sijainti puussa voi vaihdella päivittäin eikä korkeus tarkoita papukaijalle korkeampaa sijaintia ”arvoasteikossa”. Linnun turvallisuudentunteen kannalta on hyvä, jos sillä on riittävän korkeita paikkoja, joissa viettää aikaa; mielellään orsia, jotka ovat ihmistä korkeammalla.
Toinen yleinen väärinkäsitys on se, että papukaijan kanssa pitäisi olla jääräpäinen tai se oppii manipuloimaan ihmistä. Olet ehkä saattanut lukea vanhan ohjeen, jonka mukaan lintu, joka ei halua mennä häkkiin, pitää ottaa väkisin pyyhkeellä kiinni ja laittaa sinne, jottei se oppisi, että pakenemisesta on hyötyä. Tällaiset menetelmät ovat kuitenkin kohtuuttoman stressaavia linnun kannalta ja ennen pitkään johtavat ihmisen pelkäämiseen ja/tai aggressiivisuuteen. Ne harvoin myöskään opettavat mitään, sillä syy-seuraus-suhde ei ole linnun kannalta riittävän selkeä.
Sen sijaan, että pyrkisit ”laittamaan kovan kovaa vastaan”, ymmärtämällä eläinten kouluttamisen periaatteita saat asiat toimimaan haluamallasi tavalla helpommin: saat linnun itse tekemään, mitä haluat sen tekevän. Esimerkiksi linnun voi opettaa kiipeämään häkkiin pyynnöstä. Jääräpäisyyden suosittelu pohjautuu yleensä siihen, ettei ihminen osaa kouluttaa lintujaan kunnolla eikä tunne muita menetelmiä, kuin voimankäytön. Parhaaseen tulokseen pääsee kuitenkin joustamalla itse ja motivoimalla papukaijan tekemään omistajan toiveiden mukaan.
Vanha menetelmä kesyttää papukaija on ollut pitää sitä väkisin kiinni, joko pyyhkeessä tai esimerkiksi valjaissa. Ajan mittaan lintu kyllä lopettaa vastaan pyristelemisen tällä menetelmällä. Tämä luultavasti selittää sen käytön suosimista: kyseessä on ihmisen kannalta suhteellisen yksinkertainen menetelmä. Muita lievempiä variaatioita tästä ovat siipisulkien typistäminen tai käsien laittaminen lintuhäkkiin, jotta lintu tottuisi niihin.
Näillä kaikilla menetelmillä on yksi yhteinen tekijä: linnulle ei anneta mahdollisuutta paeta siltä pelottavaa asiaa. Pyyhkeeseen kääritty, väkisin vastaan pyristelevä lintu luulee taistelevansa henkensä edestä. Kyseessä on siis eläimen kannalta äärimmäisen stressaava menetelmä, joka heikentää sen hyvinvointia merkittävästi!
Aikaa myöten lintu lannistuu ja luovuttaa. Kyseessä ei siis ole kesyttäminen, vaan eläimen lannistaminen: se altistuu kerta toisensa jälkeen pelottavalle asialle ilman mahdollisuutta paeta. Tällaisten menetelmien säännöllisen käytön tuloksena on apaattinen ja luovuttanut papukaija. Se ehkä istuu paikoillaan siinä, mihin sen laittaa (mukaan lukien ihmisen käsi), koska on oppinut, ettei se voi vaikuttaa ympäristöönsä, vaan pelottavat asiat tapahtuvat siitä itsestään huolimatta.
Aikaisemmin papukaijojen omistajat ovat esitelleet arpiaan ylpeinä. Ison papukaijan ostajalle on sanottu, että hänen on totuttava purtavana olemiseen. Yleensä tämä johtuu käsittelystä, joka ei huomioi linnun suhtautumista. Tätä puutetta on paikattu puremista seuraavalla ”välittömällä palautteella”, jonka on oletettu opettavan, ettei ihmistä saisi purra. Todellisuudessa esimerkiksi nokan kopauttaminen puremisen jälkeen voi tehdä ihmisestä entistä pelottavamman. Tällöin myös kynnys purra ihmistä voi laskea.
Paras vaihtoehto on olla antamatta papukaijalle syytä purra ihmistä. Luonnossa papukaijojen välisissä kiistoissa pureminen on suhteellisen harvinaista 2, joten suora pureminen on usein merkki siitä, että linnun elekieli on jätetty huomioimatta. Lukemalla linnun elekieltä ja antamalla sille syyn toimia toivotulla tavalla voit luoda ympäristön, jossa linnullesi ei muodostu syytä purra sinua. Karrikoidusti voidaan sanoa, että osaavan papukaijan omistajan tunnistaa siitä, ettei hänellä ole papukaijan puremien aiheuttamia arpia.
Linnun ja ihmisen kannalta parhaaseen lopputulokseen päästään, kun koulutus pohjautuu toivotun toiminnan positiiviseen vahvistamiseen eli kansankielellä palkitsemiseen. Omistajan vastuulla on luoda ympäristö ja linnun toiminnan seuraukset niin, että sillä on syy toimia toivotulla tavalla. Tämä lisää myös linnun valinnanvapautta: se voi valita toimivansa tietyllä tavalla ja saa jotain hyvää (herkkuja, rapsutuksia, huomiota jne.), tai olla toimimatta, ja mitään ei tapahdu. Valinnanvapaus on erittäin tärkeä tekijä vankeudessa elävien eläinten hyvinvoinnin kannalta.
Palkitsemiseen pohjautuvalla koulutuksella et luo eläintä, joka olisi ”hemmoteltu pilalle”. Yleensä pääset päinvastaiseen tulokseen: saat eläimen, joka toimii varmasti ja nopeasti. Ymmärtämällä eläintenkoulutuksen perusteet sinun ei tarvitse olla houkuttelemassa lintua jatkuvasti herkuilla, vaan voit esimerkiksi palkita sitä satunnaisesti kädelle astumisesta. Oikein käytettynä tällainen satunnainen palkitseminen pitää yllä toivottua käyttäytymistä tehokkaasti.
Käytännössä voit opettaa kaikki tarvittavat asiat käyttäen positiivista vahvistamista. Oheisessa taulukossa on muutama esimerkki vanhoista menetelmistä, jotka ovat linnun kannalta jopa erittäin stressaavia tai aiheuttavat muita ongelmia, ja toisessa sarakkeessa parempi tapa opettaa asia.
Tarkemmat ohjeet ja lisää esimerkkejä erilaisten asioiden tekemisestä ja opettamisesta vapaaehtoisesti voit kysellä muilta asiaan perehtyneiltä harrastajilta tai opiskella itsenäisesti. Tärkein periaate kuitenkin on, että luodaan linnulle syy tehdä jokin toivottu asia ja palkitaan se tästä.
| Opetettava asia | ”Perinteinen” menetelmä | Parempi menetelmä |
| Kädelle astuminen | Painetaan kädelle linnun rintaa, jotta sen on pakko astua kädelle. Usein seurauksena on ollut kättä välttelevä tai pureva lintu. | Koulutetaan kädelle astuminen houkuttelemalla lintu herkun tai kohteen perässä kädelle ja häivytetään tämä houkutin nopeasti pois. Jatketaan palkitsemalla kouluttamista, kunnes lintu astuu välittömästi kädelle pyydettäessä, jonka jälkeen voidaan siirtyä satunnaisempaan palkitsemiseen. Kädelle astumisesta voidaan siirtyä nopeasti myös luokse lentämiseen. |
| Häkkiin meno | Yritetään estää lintua pakenemasta esimerkiksi asettamalla oma vartalo estämään pakoreitin Jahdataan lintua tai pidetään väkisin kiinni. Tuloksena on herkästi ihmistä tai ainakin häkkiin laittamista pelkäävä lintu. | Pidetään huoli, että häkissä vietetty aika on linnun kannalta mahdollisimman miellyttävää ja opetetaan lintu kiipeämään häkkiin pyynnöstä. Pienellä opettelulla lintu voi lentää häkkiin huoneen toiselta puolelta. |
| Kynsien leikkaus | Pidetään lintua väkisin kiinni ja toistetaan, jotta se joskus ”oppisi” olemaan pyristelemättä vastaan. Tekee usein kynsisaksista tai pyyhkeestä itsestään pelkoa aiheuttavan asian. | Ensisijaisesti luodaan ympäristö, jossa liikkuminen kuluttaa kynsiä. Tarvittaessa voidaan opettaa lintu ojentamaan jalka vapaaehtoisesti kynsien leikkuuta varten. |
| Valjaiden pukeminen | Pidetään lintua väkisin kiinni ja toistetaan, jotta se joskus ”oppisi” olemaan pyristelemättä vastaan. Tekee usein jo valjaista itsestään pelkoa aiheuttavan asian. | Opetetaan valjaiden pukeminen vaihe vaihteelta hitaasti etenemällä ja pitämättä lintua väkisin kiinni. Samalla palkitaan lintua etenemisestä. Myös valjaissa olemisen tulisi olla linnulle miellyttävä asia. |
”Perinteiset” pakkoon pohjautuvat menetelmät vastaan vapaaehtoisuudeen pohjautuvat menetelmät.
Valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa ympäristössä tapahtuviin asioihin on tutkimuksissakin havaittu merkittäväksi eläimen hyvinvointiin vaikuttavaksi asiaksi. 3 Tämä on tärkeä periaate toimiessamme ja eläessämme lemmikkipapukaijan kanssa. Valinnanvapaus voi tarkoittaa sitä, että papukaija voi valita, haluaako osallistua koulutustapahtumaan vai poistuuko tilanteesta. Jos se ei koe tilannetta mielekkäänä tai kokee sen ahdistavana, ei oppiminenkaan tule sujumaan hyvin. Tilanne ei myöskään rakenna luottamusta, vaan yleensä opettaa välttämään tällaisia tilanteita.
Toisaalta valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että lintu itse saa päättää, tekeekö se jotain siltä pyydettyä asiaa, kuten astuu kädelle tai antaa laittaa häkkiin. Jos näissä tilanteissa ei anneta mahdollisuutta valita (esimerkiksi estetään pakeneminen vartalolla), oppii lintu yleensä välttelemään näitä tilanteita kokonaan. Jos siis yrität saada papukaijaasi väkisin häkkiin, voi se oppia lentämään karkuun aina, kun tulkitsee tilanteen sellaiseksi, että sitä ollaan laittamassa häkkiin.
Voit palkitsemisen ja ympäristön suunnittelun avulla muuttaa nämä tilanteet sellaisiksi, että lemmikkipapukaijasi tekee haluamasi asiat vapaaehtoisesti. Kysymys ei ole siitä, ettet voisi laittaa papukaijaa tarvittaessa häkkiin. Se antaa laittaa itsensä häkkiin vapaaehtoisesti tai jopa menee pyynnöstä sinne, jos asiat on opetettu oikein. Yleensä nämä menetelmät ovat myös merkittävästi helpompia omistajan kannalta pitkällä tähtäimellä.
Linnun elekielen lukeminen on ehkä tärkeimpiä taitoja, mitä lemmikkipapukaijan käsittelyyn liittyy, sillä sen avulla voit paremmin tarjota linnullesi valinnanvapauden monissa tilanteissa. ”Linnun lukemisella” tarkoitetaan sen elekielen tarkkailua, jonka avulla voit arvioida, miten lintu johonkin asiaan suhtautuu. Muutokset ovat joskus hyvinkin pieniä.
Kaikkien papukaijalajien elekieli ei ole aivan samanlaista, joten opettele omalle lajillesi sekä omalle linnullesi tyypilliset eleet. Eroja voi löytyä jopa saman lajin yksilöiden välillä. Tässä kuitenkin muutamia suhteellisen yleisiä elekieleen liittyviä asioita:
Rentoutunut papukaija:
Jännittynyt papukaija (poista jännitystä aiheuttava asia tilanteesta):
Aggressiivinen papukaija (peräänny tilanteesta rauhallisesti):
Amatsonit ovat melko ilmeikkäitä lintuja, ja niiden eleitä on suhteellisen helppo lukea. Kuvassa lelulla leikkimässä ollut kultaposkiamatsoni on jännittynyt ja varautunut, ehkä siksi, että se kuuli jonkin oudon äänen tai vieras ihminen yrittää lähestyä sitä.
Tarkalla elekielen lukemisella voidaan välttää monia ongelmia. Jos olet kantamassa lintuasi häkkiä kohti ja huomaat sen nojautuvan häkistä poispäin jännittyneenä tai se jopa astuu askeleen poispäin kädelläsi, voit tulkita tilanteen niin, ettei lintu haluaisi häkkiin sillä hetkellä. Jos tällainen elekieli jätetään toistuvasti huomioimatta, voit ajautua lyhyessä ajassa tilanteeseen, jossa lintu pakenee tulkitessaan tilanteen sellaiseksi, jossa se joutuu häkkiin. Toisaalta jos lintusi ilmaisee, ettei se halua astua kädelle, kunnioittamalla tätä elekieltä säästyt tulevaisuudessa monelta puremalta. Jos taas jätät elekielen huomioimatta, lintusi voi alkaa purra sinua ilman varoitusta.
Rangaistus ja pakottaminen ovat yleensä ihmisen kannalta helppoja vaihtoehtoja, joihin turvaudutaan, kun ei tiedetä parempia menetelmiä. Ihminen voi olettaa, että koska hänen täytyy yhteiskunnassa tehdä (tai olla tekemättä) rangaistuksen uhalla joitain asioita, myös lemmikin on toimittava näin.
Rangaistuksen käyttämisellä (jos puhutaan tilanteista, joissa lintuun kohdistuu epämiellyttävä asia sen tehdessä jotain ei-toivottavaa) sekä pakottamisella on kuitenkin useita haittavaikutuksia, joiden takia sen käyttöä ei suositella:
Poikkeuksena ovat tietenkin jonkin toimijan hyvinvointiin välittömästi vaikuttavat tilanteet, jolloin on toimittava nopeasti. Kipeälle papukaijalle ei tietenkään voi kouluttaa matkahäkkiin menoa, vaan se on vietävä eläinlääkäriin mahdollisimman nopeasti. Mutta on hyvä miettiä, onko kyseessä välitön vaara: jos lintu ei halua päivän päätteeksi mennä häkkiin, jo yhdellä pyyhkeellä pyydystämisellä voidaan saada aikaan pitkäaikaisia vaikutuksia ja tulevaisuudessa häkkiin menon yhteydessä esiintyviä ongelmia. Kiireettömien asioiden kohdalla on yleensä olemassa vaihtoehtoja; ne vain pitää löytää.
Papukaijojen käyttäytymisongelmat johtuvat pääosin siitä, että lintu itse törmää johonkin ylitsepääsemättömään ongelmaan eläessään itselleen epäluonnollisessa ympäristössä. Aina käyttäytymisongelmat eivät edes ole linnulle ongelmia, vaan sen luonnollista ja odotettavaa käyttäytymistä sen kannalta ongelmallisessa tilanteessa. Tällöin ratkaisuna ei ole muuttaa lintua, vaan sen ympäristöä.
Esimerkiksi ihmistä pureva lintu on jo kohdannut aikaisemmin ongelman: jokin on aiheuttanut sille niin paljon pelkoa, että sen on täytynyt turvautua puremiseen. Tällöin ratkaisu ei ole yrittää opettaa, ettei ihmistä saisi purra, vaan poistaa pelkoa aiheuttava tekijä tilanteesta. Jos ihminen aiheuttaa pelkoa, on linnun opittava, että ihminen onkin hyvä asia, jota ei tarvitse pelätä. Linnun rankaiseminen opettaisi päinvastaista ja olisi epäeettistä, sillä se lisäisi jo pelokkaan eläimen ahdistusta.
Parhaiten käyttäytymisongelmilta välttyy, kun ymmärtää ja hyväksyy papukaijan papukaijana eikä yritä tehdä siitä jotain muuta. Myös ymmärtämällä eläinten oppimista voidaan päätellä, mitä eläin jostain tilanteesta oppii. Jos se esimerkiksi oppii, että ihmistä puremalla tai pakoon lentämällä välttää häkkiin joutumisen, se toimii näin. Käyttäen hieman harkintaa ongelmaan voi puuttua jo ennen sen muodostumista: tee häkkiin menemisestä hyvä asia ja pyri tekemään siellä vietetystä ajasta linnun kannalta mahdollisimman mukavaa.
Jos kuitenkin törmäät käyttäytymisongelmaan, muista, ettei se koskaan ole linnun syytä. Pyri aina löytämään ratkaisu, joka huomioi tai mieluiten edistää lintusi hyvinvointia siinä ympäristössä, jossa se elää.
Papukaija ei automaattisesti tiedä, ettei ihminen ole uhka, vaan joskus se pitää kesyttää. Sopivaa kesyyttä ei voi määritellä, sillä jollekin voi riittää ihmistä olohuoneessa pelkäämättömät ja omaa elämäänsä elävät linnut, kun toinen haluaa puuhailla lintujensa kanssa enemmän; tämä on omistajan tavoitteista kiinni. Tavoitteista tai lajista huolimatta kesyttäminen pohjautuu samoihin periaatteisiin.
Kuten aikaisemmin todettiin, jatkuva altistaminen pelottaville asioille ilman pakenemismahdollisuutta saa aikaan luovuttamisen. Lintu oppii, ettei se pääse pakoon eikä jatkossakaan yritä tätä, vaikka tilaisuus olisi, vaan muuttuu apaattiseksi. Tämä on helppo tulkita kesyyntymiseksi, sillä lintu istuu myös kädellä, jos sen siihen laittaa. Lannistamiseen pohjautuva käsittely on linnun psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta haitallista ja johtaa huonosti voivaan eläimeen. On tärkeää, että lintu saa valita itse, haluaako olla ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa vai perääntyä turvallisen välimatkan päähän.
Vältä seuraavia tyypillisiä virheitä:
Alkuun villin linnun kannattaa antaa kotiutua häkissään jopa muutaman viikon ajan. Jos päästät linnun vapaaksi liian aikaisin, se voi vieraassa ympäristössä säikähtää ja pahimmillaan lentää suoraan seinää päin. Häkissä se saa tottua rauhassa uuden ympäristönsä ominaisuuksiin, kuten esineisiin ja ääniympäristöön. Se ei myöskään välttämättä halua palata häkkiin vapaaehtoisesti, jos ei ole vielä tottunut häkkiinsä turvapaikkana.
Linnun kotiuduttua voit päästää sen vapaaksi. Ennen tätä tee huoneesta lintuturvallinen: esimerkiksi vieraassa paikassa ikkuna voi osoittautua kohtalokkaaksi säikähtäneelle linnulle, vaikka edessä olisivat avoinna olevat sälekaihtimet; ne siis kannattaa sulkea. Päästä lintusi vapaaksi vain, kun tiedät, ettei ole kiire saada sitä takaisin häkkiin. Muuten voit joutua ottamaan sen kiinni, mikä vähentää linnun luottamusta sinuun.
Linnun kesyttäminen ei ole mystinen asia, vaan kyseessä on oppiminen: varovaisen saaliseläimen on opittava, ettei ihminen ole sille uhka. Puhutaan myös luottamuksen saamisesta. Kaikki tilanteet, joissa ihminen pelottaa lintua, hidastavat kesyyntymistä: pois häätäminen, liiallinen linnun lähelle pyrkiminen, kiinnipitäminen jne. Luo linnullesi ympäristö, jossa sillä on riittävästi mielekästä tekemistä, ettet joudu häätämään sitä pois tekemästä ei-toivottavia asioita.
Pyri saamaan lintu tulemaan luoksesi: istu rauhassa linnun kanssa samassa huoneessa riittävän kaukana ja jätä pieniä herkkupaloja lähemmäs ja lähemmäs itseäsi. Ei kannata odottaa liikoja, vaan jättää nämä herkkupalat aina sen verran kauas sinusta, että lintusi uskaltaa hakea ne ilman miettimistä. Ajan myötä voit hivuttaa niitä lähes huomaamatta lähemmäs sinua. Näin saat lintusi tulemaan hiljalleen aivan viereesi vapaaehtoisesti.
Kun lintusi vihdoin uskaltaa tulla lähellesi, voit alkaa opettaa sille, että ihminen ja sen kanssa puuhailu ovat hyviä asioita. Parhaiten tämä onnistuu opettamalla erilaisia asioita, kuten kädelle astuminen, kohteen seuraaminen ja muita hyödyllisiä toimia.
Monille linnuille kädelle astuminen voi olla iso askel, joten voit aloittaa helpommista asioista. Opeta lintusi esimerkiksi seuraamaan kohdetta. Tämä helpottaa muutenkin elämistä sen kanssa, sillä näin pystyt saamaan lintusi paikasta toiseen. Kun opetat lintua astumaan kädellesi, älä odota sen tulevan suoraan kädellesi ison herkkupalan perässä, vaan palkitse sitä pienistä askeleista oikeaan suuntaan: käden lähelle tuleminen, käden päälle nojaaminen, toinen jalka kädelle ja molemmat jalat kädelle.
Kouluttaminen on hyvä tapa kesyttää papukaijaa. Kuvassa kauluskaija harjoittelee kädelle lentämistä.
Ole kuitenkin tarkkana: liikkeellä on paljon vanhoihin menetelmiin pohjautuvaa tietoa, joka ei huomioi linnun hyvinvointia.
Viimeisessä luvussa tarkastellaan pesittämistä. Jos et koskaan ole suunnitellut pesittäväsi lintuja, ei tämä välttämättä ole tärkeä luku, mutta jos mietit asiaa yhtään, kannattaa se lukea.
Lisätietoa luvun aiheisiin liittyen
Luvun lähteet
Papukaija.fi
Papukaija lemmikiksi?
Myydään papukaija