Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon Animalian ja SEY:n pyrkimyksistä tuoda Suomeenkin käyttöön ns. positiivilista. Myös isot papukaijat ja niiden pitäminen lemmikkinä on ollut tapetilla SEY:n toiminnanjohtajan vaatiessa niiden lemmikiksi sopivuuden arvioimista. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tällainen positiivilista aiheuttaisi enemmän ongelmia kuin korjaisi niitä.

Haluan ennakkoon painottaa, että vaikka käytän koiria ja kissoja usein esimerkkinä, en missään nimessä halua niitä kiellettävän. Mielestäni kyseiset lajit ovat sellaisia, joita kukaan puoliksikaan järjissään oleva poliitikko ei kieltäisi, vaan saisivat kriteereistä huolimatta automaattisen takaportin positiivilistalle. Käytän siis niitä esimerkkinä vaatiessani tasapuolista kohtelua. Oma kantani on, että vastuuntuntoinen harrastaja voi tarjota hyvän kodin papukaijalle, koiralle tai kissalle (tai monelle muulle lajille, joiden pitämistä lemmikkinä positiivilista voisi uhata).

Positiivilistan vastustukseni ei tietenkään tarkoita, ettenkö olisi huolissani eläinten hyvinvoinnista. Päinvastoin: olen itsekin tehnyt lukemattomia tunteja työtä täysin ilman palkkaa lemmikkipapukaijojen hyvinvoinnin edistämiseksi ja haluaisin nähdä eläinsuojelulain, jonka vaatimukset riittävät turvaamaan näiden hyvinvoinnin. Olen tehnyt paljon yhdistystyötä, kirjoittanut lukuisia tekstejä ja muutaman kirjan, kuvannut videoita sekä vuosien mittaan jo kolmeen otteeseen käynyt puhumassa lemmikkilinnuista myös SEY:n tapahtumissa

Positiivilista itsessään on ollut keskusteluissa jo pidemmän aikaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Suomeen luotaisiin lista lemmikeistä, jotka ovat sallittuja. Kaikki muut olisivat kiellettyjä. Belgiassa positiivilista nisäkkäistä on jo luotu. Vastavuoroisesti negatiivilista tarkoittaisi, että pidettäisiin erikseen listaa kielletyistä lemmikeistä. Mielestäni tällainen lähestymistapa olisi tässä tilanteessa parempi.

Yhtään laajempaan kieltolistaan liittyy mielestäni lukuisia ongelmia.

Lajien tasapuolinen kohtelu ei tulisi toteutumaan positiivilistan kanssa. Jotkut lajit saisivat automaattisen takaportin listalle (kissat ja koirat esimerkiksi), kun luultavasti jotkut lajit ehdittäisiin kieltää vain siksi, ettei niitä ehdittäisi kiireisten virkamiesten toimesta käsittelemään. Hollannissa kerätään tällä hetkellä nimiä positiivilistaa vastaan. Heidän perusteluissaan on useita kohtia, joiden täälläkin pelätään toteutuvan, kuten:

”The method used by WUR (Wageningen University & Research Centre) in order to compose the Positive lists is non-scientific, irrational and illogical. The method is in fact in breach with the European law (the ‘Andibel-arrest’) and it is a threat to the future of many hundreds of species.” (1)

Tämäkin riski on todellinen, sillä jo nyt näyttää, että eläinsuojelulain uudistaminen viivästyy alkuperäisestä vuoden 2014 aikataulusta resurssipulan takia. Tämä ei tietenkään ole lain valmistelijoiden vika, mutta silti ongelma.

Lisäksi aina on riskinä, että päätöksiä tehdään pohjautuen tunteisiin. Saisivatko esimerkiksi joidenkin inhottavina pitävät käärmeet tasapuolista kohtelua? Entä myrkkykäärmeet, jotka voivat olla monen mielestä pelottavia ja vaarallisia? Siitäkin huolimatta, mitä useissa muissakin blogeissa on jo mainittu: Suomessa ei ole kuollut ihmisiä myrkkykäärmeiden takia. Politiikassa päätöksiä ei tehdä aina faktojen, vaan tunteiden pohjalta.

HESY:n julkaiseman uutisen mukaan heidän hoiviinsa on päätynyt vuoden 2013 aikana lähes 500 eläintä (2). Tämä tietenkin kertoo siitä, että HESY tekee arvokasta työtä eläinten eteen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuitenkin se, että suurin osa näistä oli kissoja. Eksoottiset lemmikit ovat marginaalinen ongelma näihin verrattuna, mutta silti esim. Animalian ja SEY:n kampanjassa on kiinnitetty huomiota juuri eksoottisiin lemmikkeihin viimeisen viikon sisällä. Lintuja HESY:n vuoden 2013 tilastossa oli kaksi kappaletta…

Salakuljetus tulisi lisääntymään merkittävästi kieltolistojen myötä. Lakkauttiko alkoholin kieltolaki alkoholin juonnin? Ei, koska ihmiset eivät pitäneet lakia oikeudenmukaisena.

Norjassa matelijat ovat olleet pitkään kiellettynä. Tästä huolimatta maasta arvioidaan löytyvän noin 100 000 tällaista eläintä (3). Maassa lopetetaan säännöllisesti suuria määriä jopa terveitä ja hyvin hoidettuja eläimiä, joista monet ovat luonnossa uhanalaisia. On täysin selvää, että jos ihmiset eivät pidä tällaista kieltoa oikeudenmukaisena, sitä ei tulla noudattamaan.

Osittaisen kiellon valvominen taas olisi erittäin hankalaa esimerkiksi lintujen kohdalla (ja luultavasti vielä vaikeampaa esimerkiksi herppien kanssa). Viranomaiset eivät välttämättä pystyisi erottamaan eri lajeja toisistaan ja esimerkiksi Ruotsin kautta lintuja olisi helppo tuoda tullin ohi maahan. Jo pelkästään vaikea eläinten tuontiin liittyvä lainsäädäntö lisää tällaista riskiä. Suurin riski olisivat kuitenkin henkilöt, jotka näkisivät tässä mahdollisuuden tienata lisää rahaa ja toisivat lintuja maahan mistä ikinä niitä löytäisivätkään. Nämä henkilöt eivät välitä eläinten hyvinvoinnista tai siitä, mistä eläin on peräisin.

Ennustan myös, että jos monia papukaijalajeja kielletään, rikotaan Suomessa ennätyksiä eri lajien elinikien suhteen. Luultavaa olisi, ettei kukaan lähtisi jo olemassa olevia lemmikkejä viemään pois, vaan edessä olisi pitkä siirtymäaika. Tällöin kuollut yksilö olisi helppo korvata salakuljetetulla. Jos papukaijan voi olettaa elävän ihmisen eliniän, kukaan ei pysyisi mukana yksilöiden elinikäodotusten suhteen.

Salakuljetuksen lisääntyminen johtaisi myös kontrollin täydelliseen menettämiseen liittyen eläinten alkuperään. Tällöin myös riski esimerkiksi luonnosta pyydettyjen lintujen maahantuontiin kasvaisi. CITES-säädösten valvominen vaikeutuisi entisestään. Tämä ei olisi luonnonsuojelullisesta näkökulmasta hyvä asia, ei todellakaan.

Eläinten hyvinvointi kärsisi tässä tilanteessa myös. Koska ihmisillä olisi hankittuna laittomia eläimiä, ei niitä uskallettaisi viedä eläinlääkärille. Tai voitaisi tarjota niille mahdollisimman hyviä olosuhteita, koska ne täytyisi pitää piilossa. Suomesta löytyisi myös valtavat määrät yksittäisiä jatkuvasti sairastavia lemmikkejä (jotka säännöllisestä sairastelusta huolimatta eläisivät muuten tervettä elämää), kun siirtymäajan turvin monia eläimiä käytettäisiin eläinlääkärillä yksittäisen sallitun eläimen turvin.

Kieltolain sijaan toivoisin näkeväni muita toimenpiteitä. Edelleen toivoisin, että seuraavat menetelmät olisivat ensisijalla lemmikkienkin hyvinvoinnin turvaamisessa:

• Monipuolinen ja laadukas tiedon välittäminen. Olisiko täysin mahdoton ajatus pyrkiä luomaan myös parempia edellytyksiä yhdistysten harjoittamalle valistustyölle?
• Laadukas eläinsuojelulaki, jonka kriteerien pohjalta voidaan myös selkeämmin päätellä, minkä eläiten kohdalla resurssit eivät riitä (tai joille ei voi saada hoitoa jne).
• Viimeisenä keinona negatiivilista, jota täydennetään tarpeen mukaan.

Lisää hyviä kirjoituksia aiheesta muualla:

• SEY:n positiivilista – Eihän tässä ole mitään järkeä
• Onko eksoottinen eläin mahdoton lemmikkinä?
• Barrikaadeille nousu eksoottisten eläimien puolesta
• SEY:n tiedote positiivilistasta herätti ajatuksia täälläkin
• Pohdintaa SEY:n ehdottomasta eksoottisten eläinten pitokiellosta

Lähteet:

1. http://www.huisdieren.nu/over-pvh/tegen-positieflijst/
2. http://www.hesy.fi/hesyn-hoiviin-lahes-500-elainta-vuonna-2013/
3. http://huveta.univet.hu/handle/10832/810

Edit: Korjattiin huomio sen suhteen, että addressia kerätään nyt Hollannissa.